Jouluilta sijoittuu viktoriaanisen ajan alkupuolelle, jolloin teollistuminen kasvatti huimasti Englannin luokkaeroja – yläluokka rikastui alemman keskiluokan ( siis syntyvän työväenluokan) kustannuksella. Teoksen päähenkilö on kyyninen ja saita liikemies Ebenezer Scrooge, jonka sydämettömyys vie ilon myös hänen lähipiiriltään ja alaisiltaan. Scroogelle joulu edustaa kaikkea hänen vihaamaansa – rahan järjetöntä tuhlausta ja herkkähermoisten pehmoilua.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Jouluyönä Scroogelle ilmestyy hänen kuolleen liiketoverinsa Jacob Marleyn henki. Marley oli eläessään ollut yhtä kylmä ihminen kuin Scrooge. Marleyn henki oli saapunut kertomaan siitä helvetistä, johon Scroogekin oli hyvää vauhtia itseään pahoilla teoillaan ajamassa. Seuraavaksi ilmestyy Scroogen menneiden joulujen henki, sitten nykyisten joulujen henki ja lopuksi tulevien joulujen henki. Henget muistuttavat Scroogea hänelle ennen rakkaista (hyvistä) asioista, osoittavat hänen virheensä ja näyttävät miten huonosti hänelle tulisi käymään. Sinänsä henkiä voidaan pitää epätyypillisena piirteenä realismin tyylille, mutta toisaalta tarinan johdonmukainen syy-seuraussuhde on taasen hyvin leimallista realismille. Jos Scrooge jatkaisi elämäänsä samaa rataa, hän joutuisi kokemaan kuoleman jälkeen rangaistuksen pahoista teoistaan.
Henkien ilmestyminen muuttaa Scroogea ja hän tekee parannuksen – alkaa kohdella alaisiaan paremmin, lahjoittaa omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen jne. Jouluilta – teos sisältääkin vahvan moraalisen viestin, jota ei voi olla huomaamatta. Epäsuorasti se syyttää ylempää keskiluokkaa alamaistensa sortamisesta, jotka on muutenkin yhteiskunnassa ajettu ahtaalle ( kuten Scroogen alainen Bob Cratchit, jota Scrooge kohteli ankarasti). Teos ihannoi humanistisia arvoja kuten anteliaisuutta ja lempeyttä. Se myös näyttää mahdollisuuden muutokseen, johon Scrooge tarttui. Jokaisella ihmisellä on oikeus iloon, myös Scroogen köyhällä alaisella. Toisaalta jokaisen ihmisen velvollisuus on armahtaa ja sääliä, jopa niinkin, että Scroogen vähävarainen sisarenpoika tunsi surua rikasta enoaan kohtaan tämän kovuuden vuoksi, sillä hän ymmärsi ettei Scrooge pystynyt nauttimaan varallisuudestaan tai elämästä ylipäätänsäkään.
Kertoja on luotettava ja kaikkitietävä, joka tekee tarkkoja huomioita henkilöistä ja ympäristöstä. Lukijalle maalaillaan tarkka miljöö kulloisestakin tapahtumapaikasta – myös ikävistä ja vastenmielisistä paikoista ja tapahtumista, kuten Cratchitin perheen pikku-Timin kuolemasta. Realismille tyypillistä tämäkin – elämän varjopuolia kuvataan sellaisena kuin ne ovat.
Kommentit