<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

John Rawls (1921-2002)

 

 

John Rawls oli yhdysvaltalaisfilosofi, joka toimi Harvardissa poliittisen filosofian professorina. Hän vaikutti erityisesti yhteiskuntafilosofiaan teoksellaan Oikeudenmukaisuusteoria.

 

 

Oikeudenmukaisuusteoria

 

Rawlsin lähti teoriassaan liikkeelle hypoteettisesta alkutilanteesta, jossa. joukko ihmisiä on päättämässä yhteiskuntansa toimintaperiaatteista, mutta ihmiset eivät tiedä missä asemassa he itse tulevat olemaan yhteiskunnassa. Ihmiset eivät myöskään ole tietoisia omista arvoistaan tai tavoitteistaan päättäessään periaatteista ( tietämättömyyden verho, joka estää ihmisiä ajamasta omaa etuaan) ,  niinpä he yrittävät valita kaikkia hyödyttävät ratkaisut, että he voisivat voida hyvin olivatpa millaisessa asemassa tahansa ( = Rawlsin termi reilu peli ) .

 

Rawlsin uskoo, että tietämättömyyden verhon takana päädyttäisiin:

1 ) vapausperiaatteeseen ja

2 ) eroperiaatteeseen

Vapausperiaate tarkoittaa, että jokaisella tulee olla suurin mahdollinen vapaus, joka on sovellettavissa muiden vapauteen. Tästä seuraa, että oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisillä on monia yhtäläisiä vapauksia  - uskonnonvapaus, mielipiteen ilmaisun vapaus, kokoontumisvapaus jne. Eroperiaate taas tarkoittaa, että yhteiskunnassa voi olla taloudellisia ja sosiaalisia eroja, jos ne a) liittyvät virkoihin ja  asemiin, joita kaikilla on mahdollisuus tavoitella ja jos b) erot koituvat myös muiden hyväksi esim. verotuksen kautta. Kaikilla siis tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja köyhiä varten pitää olla sosiaaliturva tai muu vastaava järjestelmä. Toisaalta Rawls hyväksyy että esim. lääkäreille maksetaan parempaa palkkaa jotta ammattitaito säilyy hyvänä, mutta jos palkat nousevat liian korkeiksi on oikein verottaa heitä kovemmalla kädellä. On otettava huomioon, että myös ns. yhteiskunnan manestyjät ovat tarvinneet yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja mahdollisuuksia tullakseen menestyjiksi.

 

Rawls kannattaa positiivisia oikeuksia – ihmisillä on mahdollisuus valita myös käytännössä, ei vain teoriassa  (esim.. jos opiskelijalla ei ole rahaa opiskella, hänellä on kylläkin teoriassa mahdollisuus siihen , ns. negatiivinen oikeus, mutta opiskelu on käytännössä mahdotonta) . Positiivisten oikeuksien myötä ihmisellä on oikeus myös saada jotakin muilta.. Rawlsin kanssa eri linjoilla ovat mm.. Hobbes ja Locke, jotka edustivat negatiivisia oikeuksia,  yhteiskunnan tärkein tehtävä oli rauhan ja järjestyksen ylläpito. Rawlsin teorian voi perustellusti nähdä myös sosialistisempana suuntauksena verrattuna esim. Locken oikeistolaisuuteen. Locke edustaa enemmänkin lähtökohtien tasa-arvoa, kun Rawls taas lopputuloksen – joskin tähän pyritään lähtökohtia tasaamalla.

 

Rawlsin teoria käsittelee myös oikeudenmukaisuutta/armeliaisuutta. Rawlsin teoriassa valtio huolehtii myös köyhistä, mikä nähdään oikeudenmukaisuutena. Sen sijaan oikeistolaispiireissä tahdotaan tyypillisesti karsia valtion hoitamia tehtäviä erilaisille vapaaehtoisjärjestöille, ns. kolmannelle sektorille - tällöin köyhät ovat lahjoittajien ja vapaaehtoisten armeliaisuuden varassa..

 

Rawlsiin liittyviä käsitteitä/huomioita tiivistettynä:

 

-         utilitarismi

-         positiiviset oikeudet

-         lopputuloksen tasa-arvo

-         vrt. Rawlsin teoriaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon

 

 

Kritiikkiä:

 

-         Rawlsin yhteiskunta johtaa paternalismiin eli holhoamiseen

-         Rawls ei voi olla varma, että ihmiset ns. tietämättömyyden verhon takana toimisivat rationaalisesti, joku voisi ottaa riskin

-         Milton Friedman (taloustieteilijä) : kukaan ei harkitse toisten rahojen käyttämistä yhtä huolella kuin omiensa

-         Robert Nozick: verotus on pakkotyön muoto, jossa ihminen joutuu työskentelemään toisen hyväksi

-         Friedrich Hayek :  valtion toimialueen pitää pysyä rajattuna, sillä muuten se kaventaa ihmisten oikeuksia ja vapauksia. Hyvinvointivaltio on tie orjuuteen.

-         Rawlsia kiinnostaa vain kakun jakaminen, ei sen leipominen (yrittäjyyteen, negatiiviseen oikeuksiin perustuva yhteiskunta tuo enemmän varoja)

-          Miksi ihmiset (erit. rikkaat) sitoutuisivat rawlsilaiseen yhteiskuntaan?

 

LÄHTEET

 

FILO – Vapaus, veljeys ja tasa-arvo ( Tammi 2005) s. 74-101

http://www.netn.fi/196/netn_196_koppe.html

http://www.netn.fi/301/netn_301_rawls.html

http://www.tsv.fi/TTAPAHT/997/saastamoinen.htm